OP:n 1%:n palkkiokatto olikin pelkkää kampanjointia

OP on uusimassa hinnastonsa 1.9.2019 alkaen. Tämä tuli yllätyksenä sillä en ole asiasta mitään tiedotetta huomannut vaikka asiasta on kuulemma kerrottu jo kesällä. Ei OP kovaa meteliä tästä asiasta ole pitänytkään.

Kesäkuussa 2018 OP kehui tiedotteessaan näin:

”Prosentin palkkiokatto madaltaa kynnystä sijoittamisen aloittamiseen. Uudistus helpottaa suuresti myös sijoitussalkun hajauttamista…myös pienemmillä euromäärillä voi lähteä helpommin mukaan suoriin osakesijoituksiin…Yhden prosentin palkkiokaton ansiosta voi ostaa esimerkiksi 100 eurolla Nokian osakkeita ja maksaa siitä vain yhden euron kaupankäynnin palkkioina.”

Kovin kauan tämä osakesäästämisen edistämisen missio ei OP:tä vaivannut vaan jo vajaan vuoden kuluttua oltiin muuttelemassa hinnastoa sieltä ja täältä. Kuten Arvopaperi (10.6.2019) huomautti, ”pankin silloinen viestintä ei viitannut siihen, että yhden prosentin palkkiokatto kääntyisi myöhemmin kampanjatuotteeksi.”

Tilanne on huono osakesäästäjälle, joka rakentaa monikymmenvuotista osakesalkkua pitkäjänteisesti. Osakevälittäjän poukkoilu hinnoittelussa voi viedä jalat strategian alta.

Millaisia uudet hinnat sitten ovat? Omistaja-asiakkaiden kohdalla ulkomaiset osakkeet eivät enää nauti 1 %:n hintakatosta.

Suomalaiset ja ruotsalaiset osakkeet ovat kotimaisia, ja niillä 1 %:n hintakatto jatkuu ”kampanjana”. Tämä tarkoittanee, että se kestää aikansa, kunnes loppuu. Kampanjahan tarkoittaa tilapäistä markkinointitoimea. Keskustelupalstojen perusteella jotkut ovat kyselleet OP-pankeistaan mitä tämä ”kampanja” tarkoittaa, ja vastauksena on ollut, että nykyhinnat ovat voimassa vain vuoden loppuun tai että hintoja tarkastetaan vuoden välein.

Säilytysmaksu nousee ja on 2,80 euroa (2,60) edullisimmassa Säästäjä-paketissa. Kansainvälisten osakkeiden säilytyspalkkio on 0,10 % vuodessa omistusten keskimääräisestä markkina-arvosta, ja peritään kuukausittain. Valuutanvaihtokulu on 0,30 % kauppasummasta.

OP muistuttelee, että OP-bonuksilla maksetaan maksut joko kokonaan tai osittain. Tällainen muistuttelu on turhaa sillä maksut ovat maksuja, ja ne on maksettava oli se sitten rahaa tai bonuksia. Se on osakesäästäjältä pois joka tapauksessa.

Lopetan itse osakesäästämisen OP:ssa ja keskityn rakentamaan monikymmenvuotista osakepääomaani toiselle osakevälittäjälle. Olin ehtinyt vasta viime syksystä lähtien (2018) aloitella ensimmäiset vähäiset sijoitukset OP:hen, joita oli tarkoitus laajentaa ajan kanssa pienin ostoin. Tämä suunnitelma tuli nyt päätökseensä ja kohdallani se oli helppo sillä salkkuni OP:ssä oli vasta pienen pieni.

Asia on sääli sinänsä sillä esimerkiksi OP:n sijoittamisen mobiilipalvelu on ollut miellyttävä ja kätevä käyttää. Se ei nyt tässä riitä.

Tässä OP:n mainontaa uusista uljaista hinnoista vuoden takaa:

OPn kautta voi nyt sijoittaa entistä edullisemmin – Prosentin palkkiokatto madaltaa kynnystä sijoittamisen aloittamiseen

Ja tässä media nostamassa yllättävät hinnankorotukset framille:

Kauppalehti: OP nostaa osakevälityksen hintoja – Jatkossa hintakatto onkin kampanjaetu

Arvopaperi: OP:lta täysin odottamaton ulostulo – pankki nostaa osakevälityksen hintoja, myös hintakatto poistuu

Mandatum Traderin kulut kohtuulliset jos salkun koko vähintään 500000 euroa

Mandatum Trader on uusinta uutta osakevälittäjien markkinoilla. Kaupankäyntikulujen näkökulmasta palvelu on ihan pätevän oloisesti hinnoiteltu jos varasi heidän asiakastilillään on yli 500000 euroa. Kauppakulut ovat 0,03-0,05% tai 3-5 euroa kaikilla markkinoilla, ja niitä markkinoita riittää.

Alhaisemmilla varallisuuksilla kulut sitten iskevät lujemmin. Etenkin jos ostoerät ovat pieniä. Alle 50000 euron salkulla makselet kympin kauppakuluja.

Mitään tyhjätaskuja Mandatum tuskin asiakkaakseen haluaakaan.

Palkkasalkun Q1-2019

Aloitin salkun kokoamisen vasta lokakuussa 2018, joten tämä on ensimmäinen katsaus siihen mitä salkussa on tapahtunut.

Kooltaan salkku on todella pieni sillä montaakaan kertaa en ole ehtinyt ”satasia” vielä osakkeisiin laittaa.

Osinkoa Q1:llä maksoivat:

Helmikuu:
Panostaja
Maaliskuu:
Capman, Citycon, Fiskars, L&T

Salkkuosakkeiden kokonaiskehitys
(tuotot osinkoineen miinus kulut)

Parhaat:
Rovio 43%
Konecranes 25,6%
Terveystalo 17,3%
Tokmanni 17,2%
Citycon 15,7%

Laskijat:
Nordea -10,6% (osinko ei ole vielä tästä tullut tilille)
Rapala -9,5%
Panostaja -8,6%
Lehto -8,1%

Jaksolle oli leimallista se, että tein ensimmäiset ostoni ja sain kasattua 20 osakkeen salkun valikoimalla haluamistani osakkeista niitä, joiden hinta oli mielestäni riittävä ensimmäisille ostoille.

Parhaiten nousseista osakkeista voi kommentoida, että Rovio kunnostautui yllättävän nopeasti kurssiromahduksensa jäljiltä. En ehtinyt ostaa osaketta kuin pari kertaa sen kuopiessa pohjia. Citycon on kiinnostavassa tilanteessa kun pääomistaja ostaa sitä jatkuvasti lisää. Silti heikon ostotarjouksen sijaan ottaisin Cityconista mieluummin tasapaksuja osinkoja vaikka kymmenen seuraavan vuoden ajan.

Heikoista osakkeista voi sanoa, että Rapala jatkaa hidasta ja pitkää alamäkeään, jolle ei näy loppua. Panostaja ei enää osingon irrottua näytä kiinnostavan ketään.

Kotimaisten osakkeiden lisäksi salkkuun päätyi myös pieni erä ruotsalaista Clas Ohlsonia, joka maksaa osinkonsa syyskuussa. Yritys ja toimiala ovat suurissa vaikeuksissa digidisruption keskellä, mutta annan yritykselle mahdollisuuden selvittää tilanteensa.

Sampo maksanee lisäosinkona Nordean osakkeita

Sampo tiedotti pari päivää sitten, että yhtiön hallitus ehdottaa, että ”varsinainen yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään harkintansa mukaan ylimääräisen osingon jakamisesta, joko käteisenä ja/tai yhtiön hallussa olevina rahoitusvälineinä (mukaan lukien rajoituksetta osakkeet ja/tai muut arvopaperit) yhtenä mahdollisena vaihtoehtona vastata pääomavaateen muutoksista johtuviin vaikutuksiin.”

Ehdotettu valtuutus ylimääräisestä osingosta on kokonaisuudessaan enintään 500 miljoonaa euroa (0,90 euroa per osake). Valtuutus olisi voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Analyytikkojen mukaan (Nordea, OP, Inderes) Sampo aikoo maksaa ylimääräisen osingon Nordean osakkeina.

Kauppalehden mukaan ”Kyse ei ole epäluottamuslauseesta Nordeaa kohtaan”. Lisäosingon jakaminen pudottaisi Sammon omistusosuuden Nordeasta alle 20 prosentin rajan, eikä Nordea olisi enää sen osakkuusyhtiö eikä Nordean tulos näkyisi enää Sammon luvuissa. Tämä puolestaan keventäisi Inderesin arvion mukaan Sammon pääomavaatimuksia. Parantunut vakavaraisuus antaisi myös Sammolle enemmän tilaa yritysjärjestelykentällä.

Arvopaperi kirjoittaa, että ”Sampo omistaa Nordeasta nyt 21,3 prosenttia. Jotta osuus putoaisi alle 20 prosenttiin, ylimääräiseen osinkoon pitäisi käyttää vähintään noin 53 miljoonaa Nordean osaketta.

Se tarkoittaisi, että noin kymmentä Sampo-osaketta kohti osakkeenomistaja saa yhden Nordean osakkeen.”

Kahdella Sampo-osakkeellani en ole vahvoilla tässä jaossa.

Lähteitä:

Kauppalehti: Inderes uskoo Sammon jakavan lisäosingon pian yhtiökokouksen jälkeen – ”Lisäosinko jaettaneen Nordean osakkeina”

Arvopaperi: Sammon omistaja, näin monta Nordean osaketta voit enintään saada lisäosinkona

2500 euron alkupääomaa ei pian enää vaadita

Heinäkuun alusta 2019 lähtien osakeyhtiön voi perustaa ilman 2500 euron osakepääomaa.

Eduskunta hyväksyi 18. tammikuuta hallituksen esityksen, joka poistaa yksityisiltä osakeyhtiöiltä osakepääomavaatimuksen. Tähän saakka oy:n perustaminen on vaatinut vähintään 2500 euron osakepääoman, mutta 1. heinäkuuta 2019 alkaen ei enää vaadita alkupääomaa lainkaan.

Valtaosassa EU-maita osakepääomavaatimus on jo aiemmin poistettu. Muutoksen myötä kynnys osakeyhtiön perustamiseen laskee. Nykyisin moni yrittäjä on valinnut toiminimen, vaikka osakeyhtiö voisi olla vähintään yhtä hyvä ratkaisu.

Kun perustaa osakeyhtiön niin ehkä sitä rahaa olisi hyvä jonkin verran olla. Toisaalta jos näin halutaan siirtää toiminimiyrittäjiä osakeyhtiömuotoon niin varmasti tämä sitä edistää. Ehkä tämä hieman laskee osakeyhtiön statusta yritysmuotona.

Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan uudistus on perusteltu, koska yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksella ei tänä päivänä ole enää merkitystä esimerkiksi velkojien suojan kannalta. Muutoksen myötä pääoman voi tarvittaessa mitoittaa omaan toimintaan sopivaksi. Tällä on merkitystä erityisesti palvelualoilla.

Merkittävää on sekin, että osakeyhtiössä vastuut rajautuvat yhtiöön, kun taas toiminimiyrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa kaikista liiketoimintaansa liittyvistä vastuista, sopimuksista ja veloista.

Osakeyhtiön perustaminen on hyvä liike heti alussa. Toiminimiyrittäjyyttä leimaa monesti valmiiksi auki oleva pöytälaatikko.

Vielä kun osakeyhtiön pystyisi kätevästi lopettamaankin, niin tilanne olisi jo aika hyvä.

Lähde:
Suomen Yrittäjät: Osakeyhtiön perustaminen helpottuu: 2500 euron alkupääomaa ei enää vaadita